Nettiyhteys pelaa taas, aukesi eilen. Mutta kyllä se kolme neljä puhelua ja yhden netti-ilmoituksen vaati ...

Palaan kuvien ja tekstin kera kunhan ehdin...... jostain syystä nyt pitää

kiirettä

Mun nettitoimittaja Elisa "kunnotautui"  ja nettiyhteys katkesi eilen illalla kun tein nopeuden muutoksen takaisin 1M, heti tilauksen teon jälkeen netti yhteys katkesi ja arvatkaa saako elisan asiakaspalveluun yhteyttä ... töissä ei voi roikkua puolta tuntia luurissa  eikä tuo yhteys ollut vielä aamullakaan palannut

Nyt en mitenkään saa tietää MIKSI HELKATISSA MUN YHTEYS ON POIKKI?!?!?!?!?!?

Vettä sataa nyt reilusti, oikein paljon ja pehmeästi, sillee että maa kastuu syvältä. Se on hyvä se sillä ei tartte kastella kasvimaata. Ja oottakaahan kun tulee helteet (ensiviikoksi on kuulemma sellaisia luvattu) niin miettikää miten kaikki kasvit suorastaan räjähtää kasvamaan

Nämä säät ovat tietysti olle kurjat niille jotka ovat lomalla. Katotaan millaisiksi ilmat muuttuvat parin viikon päästä kun jään itse lomalle

Juhannuskukat

tämmöinen ihanan vaaleanpunainen lupiini kököttää peltoni reunalla eikä ihan vieressä ole lajitovereita, siksi ihmettelenkin mistä tuo tuohon tupsahtanut. Nuo muut lupiinit täällä ovat niitä perinteisiä sinisiä.

tämmöisiä sireeneitä kasvaa täällä, veikkaan sitä unkarinsireeniksi mutten ole lainkaan varma. Jos joku tunnistaa niin pliis kerro miullekin.

sama sireeni saunan nurkalla mutta osa kukista nuokkuu

pikkuinen hansaruusu kukkii sireenin alla suojaisassa mutta aurinkoisessa paikassa

Toisenlainen kukka

tämmöiset siivousihanuudet ostin yhdestä "pilipalihelvetistä" ja maksoivat kokonaista 1 euron ketale, lapussa kyllä sanottiin että kukka tippuu.....

ja tippuihan se,  kotona sovituksessa....

dramaattiset "carmen" hanskat, noilla molemmilla on leuhkaa mennä kitkemään kasvimaata... se sijaitsee tien puolella tonttia

Eilen illalla....

kuulin kummallista voimakasta pörinää, joka tuli tältä suunnalta. Katsoin ensin ulos kun luulin että joku on tullut tekemään miulle juhannusjekkuja...

...vaan syyllinenhän löytyikin kissaviinipullosta...kärpänenhän se siellä maisteli loppuja viinitippoja ja kännipäissään pörräsi siellä niinkuin muutkin näin juhannuksena (paitsi minä en ole voinut ottaa pisaraakaan, koska päivystän) ja tänä aamuna se oli siellä vieläkin ja varmaan krapulassa koska liikkeet oli hitaita eikä se tullut pois pullosta....

Pientä stailauksen tapaista ja järjestyksen järjestämistä

tässä kohtaa minulla oli puinen leipälaatikko (joka oli Ikeasta ostettu joskus muinoin) ja siellä ei ollut kuin vanha korppupussi, ne korput eivät olleet hyviä. Halusin muutoksen tuohon nurkkaan ja lisää vapaata pöytätilaa, ostin Ikeasta nuo lokerikot. Ylälokerikossa on vitskupurkit (kaikki eivät mahtuneet kuten näkyy) ja alhaalla lasilokerikossa siemenet ja pähkinät (osa niistä)

noi lokerikot ovat erilliset ja ihan siistiä tekoa

Muutama viikko sitten olin asioilla kaupungissa ja Indiskassa oli ihan pakko käydä...siellä oli ale

...ja tämä setti oli ostettava sillä en voinut vastustaa tuota väri- ja kuvioyhdistelmää...tuo muki aika iso ja käytän sitä pirtelömukina

tämäkin on Indiskasta, ja ostin sen samasta syystä kuin tuon edellisenkin...

nämä korvikset on samasta paikasta ostettu kuin edellisetkin....

Haluaisin kaunissointisen tuulikellon siihen pikkusiskon tuomaan amppelitelineeseen mutta..ONKO TUULIKELLOT HÄVITETTY MAAN PÄÄLTÄ kun en ole löytänyt niitä mistään!! Olen kiertämästä päästyäni kiertänyt kauppoja mutta ei ensimmäistäkään.... menin toiveikkaana Kodin ykköseen... ei ollut sielläkään...

...mutta alesta lähti mukaan kapat keittiön ikkunoihin

VELJEKSET TÄYTTIVÄT TÄNÄ AAMUNA

           2 VUOTTA!!!

Tämä kisuneiti se nukkuu usein istuallaan, nyt kirjahyllyssä enkelien välissä....

käy se pikkutirsojen ottaminen näinkin...

..odotelleessaan pääsyä vakipaikalle jonka Rosmo oli vallannut

Kyllä sitä joskus nukutaan kaverin kanssa ja vieläpä hoivataankin

viime viikolla pikkisisko ilmoitti tulostaan ja saisimme viettää yhdessä ruhtinaallisen kokonaisen vuorokauden    Välimatkan takia näemme toisiamme aika harvoin. Olin vielä töissä kun sisko saapui mutta olin neuvonut mistä löytää avaimen, ettei tarvitse autossa tai pihalla kykkiä.

Oli ihana tulla kotiin, sillä saapuessani minut vastaanotti siivotussa keittiössä (ja koko koti!) hymyilevä sisko kotiasussaan kahvin tuoksuessa  ja keittimen poristessa. OI että! Tämä on harvinaista herkkua! Yksineläjänä tällaista ei tapahdu, että koti on siivottu ja kahvi valmiina kun tulee kotiin. Tuosta sain hyvän mielen piiiiiitkäksi aikaa! Kiitos SIsko vielä kerran

Nämä sisko toi tullessaan minulle

Wanhanajan vaniljakahvia (HYVÄÄ!)ja se tuoksuu tuossa pöydällä, täysjyvä Spelt manna omena-kaneli, pioni servettejä, amppeliteline
ulkomaan tuliaisina jolle paikka löytyi talon nurkalta ja joka saa kannettavakseen tuulikellon, se pitää vielä ostaa ja oikeanlainen

myös ulkomaan tuliaisina erikoisen näköisen aitoelämänlangan siemeniä.

Vuorokaudessa ei paljon ehdi mutta yksi oli varmaa mihin mennään...läheiselle kasvihuoneelle ostamaan Mårbacka-pelakuita, yksi kummallekin....

Kiiteltiin sitä, että onneksi meillä ei ole miehiä jotka rutisisivat ja haittaisivat katselemista, saimme ihan kauikessa rauhassa kierrellä ja katsella kasvivalikoimaa.

Otettiin yhdet kärryt, koska kaksi Mårbacka-pelakuuta mahtuu niihin vallan hyvin.....

siispä kierrokselle

kokoa on kasvihuoneissa, tässä näkyy puolet yhdestä

kaikenvärisiä pelakuita, kirkkaan värisiä muttei yhtään sellaisia lempeän pehmeän ennenvanhuisenvärisiä, kaikki jotenkin "synteettisen" värisiä, karkkivärejä niinkuin sisko sanoi

joulutähti

tämä kerrottu petunia on nätti, toissakesänä miulla oli sellainen

hehkuvan punainen verbena

hennon vaaleanpunainen riippapelakuu

jättiamppeli vaaleanpunaista verbenaa

jonka kukat erikoisen näköisiä

Ja ne ostokset....

Kahden tunnin kierroksen päätteeksi meillä oli kolmet kärryt TÄYNNÄ taimia, jotka maksoivat vain 56,- ja josta vielä vähennettiin minun 20,- bonusseteli SIIS 36 egeä tuosta määrästä taimia ja pensaita!! Suorastaan ilmaista. Ainoat täysi hintaiset kukat tuossa oli ne Mårbackat 6,60/kipale ja loput taimet maksoivat 1,-. Samettiruusut lähti 1,-/6kpl.kenno.

Mutta raasku-rescue pääsi kunnolla vasta vauhtiin ja varsinaiseksi killeriksi osoittautui ulkona ollut "aarrearkku"; yhden lopetetun taimimyymälän jäännöserälava......sitä me, raaskuihin ja henkitoreissaan kituuttaviin taimiin omituista vetoa tuntevat, emme voineet vastustaa vaan sekosimme... niinkuin sisko sanoi, että helpompi olisi ollut laittaa koko lava vetokoukkuun ja kiskoa se pois sieltä....

Tässä vaihessa kärryjen määrä nousi kolmeen...mukaan lähti pensaita 2 egeä kpl,  havuja 3 egeä kpl, perennoja 50snt kpl, ja lava tyhjeni aika tehokkaasti meidän käyntimme jälkeen. Meidän kummankin kokemus on ja asiahan on niin, että jos taimissa edes yhtään henki pihisee, niin se alkaa hoitamalla rehottaa ja näin kiittää välittämisestä.

Myöhemmin yksittäistä kuvaa ostoksista ja edistymisestä.

Tässä minun saalis

ja tässä se "syypää" hiukan ryöpsähtäneeseen taimien osteluun, Mårbacka-pelakuu joka näyttää juuri siltä samalta pelkuulta kun mummolan ikkunalla oli.

Pihaa tällä hetkellä, jota teen/rakennan "slow garden" menetelmällä

multakasa on maisemoitunut itsekseen

saunan koivun juuressa kivikassa taitaa kasvaa pikkusydän...saapa nähdä onko se se

saan suun makeaksi mansikasta kukista päätellen

siinä olis seuraava isompi projekti, tuo viidakko pitää kaivaa ja kantaa pois ja uusi multa tilalle. Tuossa on monivuotisten erilaisten ruohosipulien
ja ilmasipulien kasvupaikka. Ja mahdollisesti myös yrttimaa.

oja jo osittain peitossa

tämän puskan takana piileksii pakosta pionit, joten puska saa lähteä tänä kesänä edellisen kuvan ojan reunaan

ihan pikkanen arviointivirhe....äskettäin istuttamani jaloangervot jäävät jättiläiseksi kasvavan kuunliljan peittoon ..en mitenkään osannut arvata, että tuo kuunlilja on taas paljon isompi kuin viime vuonna. Sen kasvuvauhti näyttää kiihtyvän vuosi vuodelta.. joku on varmaan käynyt laittamassa salaa jotain kasvuhormonia sille

käteni mittakaavana

tässä kuva vertailuksi viime vuodelta, katsokaa sormien ulkopuolelle jäävän lehden määrä varrattuna edelliseen kuvaan

melkoinen pehko ja tuolta pitää syksyllä kaivaa kolme pois ja sijoittaa ne jonnekin muualle.

taustalla olevan unkarinsireenipuskan pistin matalaksi kolme vuotta sitten ja nyt se on taas noin iso. Etualalla oleva valkoinen sireeni on myös ottanut melkoisen kasvupyrähdyksen n. 50cm uutta versoa ja sen huomaa.

tässä vertailuksi hieman huono kuva viime kesältä, mutta valkoinen sireenipuska näkyy aitaa vasten kukkaruukkujen takana.

ensimmäinen ruusu on auennut pienessä puskassa pellon reunalla, taitaa olla hansaruusu

saunan tien puoleisessa päädyssä kukki ja rehottaa koiranruusu tai joku metsäruusu.. en tunnista

tässä kukka lähempää

kuusama vielä nupullaan

tämä tammentaimi löytyi yx-kax yllättäen koivujen alta, en nähnyt sitä edes keväällä kun siivosin tuon alueen! Ja ihme etten ole repinyt sitä pois sieltä mikälierisuna. Kestäisköhän tuo siirtämisen paremmalle paikalle? Itseasiassa en ymmärrä mistä tuo on tuonne tullut, koska en tiedä missä on lähin tammi...

juuri leikattu nurmi ja piha näyttää taas paremmalle

Ikeasta ostettu vaaleanpunainen pullo, jotenkin tuo vaaleanpunainen kiehtoo nyt kovasti (kertookohan se miun nykyisestä, luonteeni vastaisesta flegmaattisesta olotilasta?)...toivottavasti en sorru ostamaan vaatteita....

"potsloi" sanoi Nasse ja rojahti uuteen laatikkoon, jota Rosmo on alkanut turhautuneena silppuamaan kun veikka on koti-mökkilomilla...

Surin sitä, että pikkuruutana on ihan yksin tuolla lammessa mutta nyt se on saanut kolme uutta kaveria

Naapuri soitti tänään aamupäivällä ja kysyi haluanko kolme kalaa jotka ehkä ovat ruutanoita? ETTÄ HALUANKO?!?!? Ja aivan varmasti halusin. Saman tien sain hakea kalat.

tässä nämä uudet tulokkaat ovat, joista ei tiedä mitä ne on, kaloja kumminkin. Voivat olla karpin ja kultakalan risteymiä, mutta näyttävät kyllä ruutanoiltakin sanoi naapuri. Veden pinnalla kelluu jotain pientä pintakasvia ja ihan mukavaa jos sekin viihtyisi tuolla miun lammessa varsinkin kun se hapettaa vettä.

 Valkoinen sireeni kukkii vihdoinkin

yksi pieni kukkaterttu

on se kaunis ja tuoksuu hyvälle      

tämän kukkapenkin pykäsin kaksi vuotta sitten ja tältä se näyttää nyt                                                                                      

ja tämmöinen se oli kun sain sen valmiiksi, tämä kuva on otettu vähän toisesta kulmasta. Olisin laittanut nämä kuvat rinnakkain mutta jostain syystä tämä ei anna laittaa

kuunliljat uudistetussa penkissä taas vähän isompia kuin edellisenä vuotena,  ja huomasin että nuo jaloangervot tulivat sitten kuitenkin liian lähelle noita kuunliljoja koska pari uhkaa jäädä lehtien alle

Vain koiranputkea vai mitä myrkkykeisoa tuo lieneekään joten sitä en aio pirtelööni laittaa. Minunhan piti ruveta laittamaan vuohenputkea pirtelöihini mutta tiluksiani kierrettyäni en löytänyt sitä ollenkaan.

Ensimmäinen lounaspirtelö; pohjana maustamaton jukurtti ja sekaan laitoin; 1/2 avokado (hyviä rasvoja ja paljon vitamiineja), kiinanruohosipulia (maistuu valkosipulille) vihersipulia, 1dl liotettuja auringonkukansiemeniä, 7 voikukannuppua, kuivattua nokkosta 10 lehteä, 1rkl oliiviöljyä(neitsyt), puolikkaan pienen limen mehu,  herbamaresuolaa 1/2 tl ja merisuolaa 1/2tl.

uskokaa tai älkää mutta tämä oli hyvää ja täyttävää, ei tullut nälkä moneen tuntiin eikä illalla ollut mielitekoja!

Lopuksi kissakuva

mamma ja tytär tiiviisti ritirinnan viritin-vahvistimen päällä

Mutta sehän ei ollut mikään yllätys, näinhän on käynyt joka vuosi muutamia vuosia taaksepäin. Eilen aamuna novan uutisissa puhuttiin näistä extrakylmistä kesän aluista ja siellä puhuttiin myös erkoisesta sääilmiöstä vuodenaikaan nähden: vuoden -82 alkukesän lumisateesta. Sen minä muistan hyvin elävästi, kuin eilisen päivän. Nuorimmainen syntyi -82 toukokuussa ja ilmat olivat kylmiä. Lauantaina juniori alkoi tehdä tuloaan ja 30pv. helluntai sunnuntaina aamuyöllä mäelle (sairaalaan) lähtiessä sää oli todella jäätävä. Poika putkahti maailmaan aamulla 7.06 ja päivällä isä toi 1v8kk ikäisen isosiskon ja 11v. isoveikan pikkuveljeä katsomaan, niin meinasin saada sydärin kun molemmat olivat helletamineissa tyttö hepenehameessa ja polvisukissa eikä takkia....isoveli kesäpaidassa ja sandaaleissa. Olin sen verran uuvahtanut synnytyksestä, joka oli kestänyt koko yön ja nukuinkin sitten koko aamupäivän vierastuntiin asti, joka alkoi n. klo 13. Kauhistellessani moista välinpitämättömyyttä mies vakuutti, että ulkona on helle. Ja olihan siellä kun saattelin heidät vierastunnin päätteeksi ulos ja se helle jatkui, sen sain tuta. Mun sänky oli ikkunan vieressä ja ikkuna oli etelään päin.... oli aika tuskaisaa ne muutamat päivät sairaalassa.

Kotiin päästyä ilmat oli ihan mukavat mutta ei enää niin helteiset. Sitten tuli kesäkuun 10 päivä. Silloisen kodin lähellä n. 200m päässä oli leikkikenttä jonne sitten lasten kanssa mentiin aamupäivällä, viileähkössä auringonpaisteisessa säässä. Puolenpäivän aikaan lähdettiin sitten kotiin päin ja taivaalle alkoi kertyä todella mustia pilviä ja puolessa välissä matkaa kotiin taivas oli jo paksussa pilvessä ja alkoi sakea lumisade!! SIIS kesäkuun 10pv.  En ollut uskoa silmiäni maa oli parissa minuutissa ihan valkea ja lunta tuli n. 5-10cm. Tuli ihan outo olo tuosta.  Onneksi olin laittanut juniorin vaunuihin vaunun oman suojapeiton jossa on se ikkunaosa, vaunun kuomun päällekin ehti lunta sataa paksu kerros. Onneksi olin tytön pukenut lämpimästi. Enpä ole sen jälkeen nähnyt lunta maassa kesäkuussa ja toivottavasti en näekään.

Kylmää on, tässä minä kirjoittelen kohmeisin sormin...pitäis laittaa hellaan tuli mutta pitäis hakea puita ladosta...ei jaksa...

Aiemmin olen kertonut jo että minulla on paheneva kilpirauhasen vajaatoiminta hormonikorvaushoidosta huolimatta, thyroxin ei vaan riitä minulle enää. On pahenevat vajaatoiminta oireet ja sen lisäksi kärsin myös liikatoimintaoireista, elimistö alkaa olla jo ihan sekaisin ja minä myös  .

Hain apua funktionaalisesta lääketieteestä. Perjantaina kävin sitten vihdoista viimein siihen kilpparin vajiksen hoitoon liittyvässä ravitsemusneuvonnassa. Se oli mielenkiintoista mutta tuttua minulle ja minun ruokavalio meni nyt kokonaan uusiksi, paljon tuli lisää eikä mitään oikeastaan otettu pois. Minun piti pitää ruokapäiväkirjaa n. 5pv. tein sen ja rehellisesti..kirjasin kaiken minkä pistin tuosta nenän alla olevasta aukosta sisään Terapeutin mukaan se mitä söin oli kutakuinkin kunnollista mutta vähän yksipuolista. Plussaa tuli etten syö eineksiä enkä valmisruokia. Niitä olen käyttänyt erittäin harvoin. Mutta leipä....sitä minä syön, ja liikaa n. 6 palaa kun kaksi päivässä riittäisi. Se on ollut minun perusruokaa. En ole jaksanut/viitsinyt tehdä itselleni ruokaa, on muutakin tekemistä. Pitäisi syödä monipuolisesti noita hiilareita eikä vain leipää... Leivän päällehän minä tietysti laitan Oivariinia enkä mitään raapaistua yhden molekyylin kerrosta (niinkuin yksi mun työkaveri tekee näkkileivälle sellaisen yhden moleyylikerroksen raapimalla sen siihen huolellisesti, se on kuulkaa taidetta) mutta en myöskään hampaan paksuudelta mutta arvatkaas mitä tämä terapeutti sanoi minulle silmäiltyään ruokapäiväkirjaani  "täällä on kovin vähän rasvoja, miksi sinä välttelet rasvoja?" SIIS MITÄ?!?!? Enhän minä välttele rasvoja! Olen ollut rasvojen puolesta puhuja aina, ihmisen elimistö tarvitsee rasvoja toimiakseen. En todellakaan käsitä tätä rasvahysteriaa mikä nykyään vallitsee, ovatko ihmiset luopuneet terveestä maalaisjärjestään kun uskovat silmääräpäyttämättä, että nämä täysin teknokemiallisen prosessin läpikäyneet jääkaappimargariinit tai vastaavat "terveystuotteet" ovat ihmisravinnoksi kelpaavia?!? Siis ihan oikeasti jotainhan pitää tapahtua ja tehdä että nestemäinen kasviöljy saadaan kiinteäksi.

No minut palautettiin taas juurille eli olen tiennyt jo n. 30v. että mahdollisimman vähän käsitelty, luomusti tuotettu ruoka on parasta ravintoa. Ihminen voi yhtä hyvin kuin hänen suolistonsa, eli ruansulatuselimistön kunto on ihmisen terveyden perusta.

Pähkinät ja siemenet tulivat nyt myös runsaamassa määrin ruokavaliooni ja myös kaksi uutta "viljaa" Quinoa ja Amarantti, nämä ovat erittäin ravintorikkaita ja täysin gluteenittomia. Verikokeen mukaan minulla ei olisi keliakiaa mutta koitan vältää gluteenipitoisia koska vatsa tuntuu tykkäävän siitä.

Ja tietysti ne rasvat ja elintärkeät rasvahapot, erilaiset kylmäpuristetut luomu kasviöljyt, niillä täti punainen rupee nyt voitelemaan itseään sisältäpäin josko tämän yskähtelevän ja lakkoa tekevän kropan saisi voideltua hurisemaan kunnolla. Aivan uusi tuttavuus oli kylmäpuristettu kookosöljy, siitä kyllä jo kuulin pikkususkolta jonka ruokavalioon se on jo kuulunut 2 purkin verran. Tuo kookosöljy on kilpirauhas stimulantti.

Terapeutti kehoitti minua myös nyt näin alkuvaiheessa tekemään smoothieita/pirtelöitä eli tehosekoittimella valmis juotava ateria. Kehoitti myös hakemaan ulkoa ainekset tehojuomaan; vuohenputkea, nokkosta, voikukannuppuja etc. syötäviä rikkaruohoja tehosekoittimessa maustamattomaan jukurttiin. Saatanpa tehdäkin, eipähän tartte kaikkea kaupasta ostaa.

nokkosia olenkin jo kerännyt ja ovat tuossa kuivumassa mutta kuulemma ne pitäsi tuoreena käyttää!! Nokkosia olenkin käyttänyt aiemmin ja lapset tykkäsi nokkosletuista kovasti. Nokkosessa enemmän ravinteita kuin pinaatissa.

Mustin emännän kanssa tehtiin tilaus siememistä ja muista tarvittavista aineista ja kaupasta sitten ostin tämän

kevään vihreän tehosekoittimen, meinasin ensin valita sen äklövaaleanpunaisen mutta tämä tuntuikin sopivammalta väriltä tähän tilanteeseeni. Kevään vihreä on toivon väri ja oikeastaan olen nyt vähän hätää kärsimässä vointini kanssa ja toivon tällä vekottimella tehtyjen pirtelöiden auttavan osaltaan.

Juurikin huomasin, että se on samanvärinen kuin takki jonka ostin 22v. sitten. Vanhin poikani oli sairastunut vakavasti ja lastenklinikalle tulon jälkeen parin päivän päästä minulle kerrottiin tilanteen vakavuus,  menin shokkiin ja toivottomalta tuntuvassa tilanteessa silmänräpäyksessä tajusin olevani täysin mustissa vaatteissa alusvaatteita myöten, niistä oli päästävä eroon keinolla millä hyvänsä. Minua kehoitettiin käymään kotona keräämässä voimia ja tulemaan seuraavana päivänä takaisin. Niinpä konemaisesti shokissa lähdin junalla (elämäni hirvein matka) 120km päässä olevaan kotiimme ja seuraavana päivänä kävin ostamassa uudet vaatteet ja löysin mm. torstain kevään vihreän "nappi"toppatakin, siinä oli tikkaukset pyöreitä nappeja siellä täällä. En pystynyt neljään vuoteen laittamaan päälleni minkäälaista mustaa vaatetta.

Edit: Tuo vakava sairastuminen johti isoon operaatioon ja huomenna maanantaina 8.6 tulee 22 vuotta tuosta  operaatiosta jossa esikoiselle laitettiin "kilkutin" (keinoläppä) sydämeen.

Tällaisia muistoja herätti tehosekoittimen väri.

tässä on osa niistä vitamiineista ja hivenaineista joilla tilannettani aletaan korjata. Noitten pillerien sisältämä vitamiini- ja hivenaine määrä on sellainen ettei sitä ruuasta pysty millään saamaan, ei kenenkään maha vedä sellaisia määriä ruokaa.... Positiivista oli että terapeutti "siunasi" MSM,n käytön jota minulla on ollut jo parisen vuotta. Silla sain vuoden kestäneen sitkeän ihottumaläntin parannettua nilkastani johon ei mitkään voiteet tehoneet. Niinpä otan tuonkin taas käyttöön.

Vielä on yksi aine jota suositeltiin ja olenkin käyttänyt sitä neljä vuotta sitten mutta kilpirauhasen liikatoiminnan takia silloin jätin sen pois. Nyt otan sen taas käyttöön ja sitä lääkäri suositteli; juotava aloe vera.

Kaupungissa kun olin niin kävin ravitsemusteraputin vastaanoton jälkeen tervehtimässä tytärtä hänen työpaikallaan ja ostin sieltä tämän

käsivarsikellon joka on titaania ja kellotaulu on simpukankuoren näköistä minulla ei ole ollutkaan yli kymmeneen vuoteen rannekelloa. Onhan niitä minulla mutta kaikki mikä missäkin tallessa...työssä en voi pitää kelloa, enkä muitakaan koruja käsissä, joten en ole pitänyt sitten kelloakaan ollenkaan, koska kotonakin siitä on haittaa.

Sitten muihin asioihin

Puutarhaa nyt

muutoksen alla olevassa kukkapenkissä perennat pöyheässä kasvussa, punapäivänkakkarassa paljon nuppuja kuten myös unikossa, ohotan maruna pallona ja sen takana heti (ei näy) verikurjenpolvi sekä päivänlilja pinnistelee valoa kohti.

kova tuuli oli irroittanut lehtikuusesta valtavan oksan ja se oli pudonnut tyvestä töyhtöangervon päälle katkoen sen varsia ja latvaosa oli rohjahtanut raparperipuskan ja ruusupuskan päälle. Oli rankka homma kiskoa yksin tuo yli 5m. pituinen oksa pois puskien päältä

paksuuttakin siinä on, ei tuolla kuusen lähellä kovalla tuulella uskalla liikkuakaan...tulee ppian oksa päähän. Pinempääkin oksaa se tiputtelee ihan koko ajan

raparperi puska linallaan eikä enää nätti.

Tämmöistä sekametelisoppaa tällä kertaa

En tiedä koska pääskyset tuli mutta viikko sitten kuulin ensimmäisen kerran pääskysten tirleijaavan taivaalla. Mutta minulle kesä tuli vähän niinkuin varkain, yhtäkkiä. Sitä varmaan itse käy jo niin hitaalla että vuoden aikojen eikä kohta enää minkään muunkaan mukana enää pysy...

MUTTA tuli yllättäin tai ihan miten tahansa, niin kesä on ihana! Nytkin aurinko paistaa paahteisesti pilvettömältä taivaalta ja tuoksut ulkona ovat huumaavat. Oispa koko kesä lomaa

Kasvimaata yrittelin tuossa tehdä mutta oli lopetettava kun sain neljä penkiä tehtyä, siis muokkasin penkin mutta siemenet yritän laittaa huomenna.

ihana lämmin täyskesä ja kasvimaan penkit tekeillä, mutta lupailivat kylmää.....

Tämä vanha koristeomenapuu on saanut miulta jo useita kaatotuomioita mutta raaskiiko tuota kaataa kun näin komeesti kukkii nyt. Suuria kuivia oksia tuossa on pari ja kuolleita pienia oksia enemmänkin mutta kun en yletä niitä sahaamaan ja maa on epätasainen tuossa alla, niin yksin en tikkaille kiipeä. Tuota kun vähän leikkelis niin vois riehaantua kasvamaan uusia kukkivia oksia.

nuo kauniit nuo kukat

vanhan "mikälie" omenapuun oksa ja koristeomenapuun oksa rinnatusten ja näyttää siltä että yhdessä oksassa kahdenlaisia kukkia

"mikälie" omenapuussa kukkia runsaammin kuin muissa puissa, tämän puun omenia ei syö kukaan, ne eivät maistu yhtään miltään

Tuolla altaassa se pieni kala poloinen on ihan yksin , olen nyt nähnyt sen pari kertaa ihan läheltä kun se loikoilee lumpeenlehden alla ja se tosiaan on kasvanut ainakin 5cm

Tässä kukkapenkissä alunalkaen ei ollut kuin nuo kuunliljat ja niitten perässä nuo vuorenkilvet joides seassa kevätvuohenjuuri. Nuo saniaiset oli myös mutta hiukan taaempana. Siirsin nuo saniaiset uudelle multa-alueelle ja laajennetulle osalle jaloangervoja, valkoisia ja vaaleanpunaisia. Vielä pitäisi siihen saada tummanpunainen. Täytyy nyt vaan ensin katsoa näillä kasveilla minkälainen tuo penkki on kun ne on täysikasvuisia. Että mitä vielä mahtuu.

Kevätvuohejuuri kääntää keltaiset naamansa aurinkoa kohti, joka pilkottaa hernepensasaidan lomitse

Mukavasti lisääntyneet nuo saniaiset, istutin aikanaan niitä kaksi mutta nyt niitä on useita ja vanhasta istutuspaikasta niitä nousee vielä lisää.

Rapuille piti saada kaunistusta, isänmaalliset värit sininenhän ei ole miun lempiväri ja varsinkaan tuo sininen mutta se sopii noille marketoille

Ensimmäinen yllätysorvokki löyti tänä vuonna heti rapunpielestä

Hanni aprikoi kuunliljojensa kuolleen kun niistä ei näkynyt elonmerkkiä. Jotkut kuunliljat ovat toooooosi hitaita nousemaan, tuolla kuusen alla mulla on pari joista nyt vasta näkyy piipat pinnalla. Vähän noloa tunnustaa ja näyttää mutta tässä on osoitus kuunliljan sitkeydestä; tämä paakku on oltut tuossa sinisessä hatarassa pussissa jo kolmatta kesää Nyt kun on tuota multaa niin rikon tuon paakun ja laitan nuo kuunliljat ruukkuihin odottamaan istutusta (kunhan paikka tarkentuu).

Lopuksi kissakuvia

Ei sitä koskaan ehdi kameran kanssa, tai se pitäisi roikkua koko ajan kaulalla laukaisu valmiina, Rosmo roikotti vetelänä molempia etutassuja tuosta reunan mutta kun palasin kameran kanssa niin oli jo reipastunut.

Huomaa tuo purkautunut naru; teline ollut kissojen käytössä reilun vuoden!

Kamarin uunin päälle pääsee nyt helposti kun uuden tv,n myötä piti huonekaluja järjestellä uudelleen ja uunin viereen piti laittaa toinen pienistä kirjahyllyistä

Tällä matolla raahattiin tv,tä, jätin sen kissoille, näkyvät tykkäävän. Tykkäis ne muutenkin mutta mie en tykkää matoista tai tykkäisin antaahan ne kodikkaamman ilmeen, mutta hankaloittaa siivousta ja yksi kissa kusee ne kun osoittaa mieltään jostain.

Josko tollai rullalla jäis kusemiset sikseen

Jos joku asia saa Rosmon täydellisen, herpaantumattoman huomion ja totaalisen vihan, niin ilmakiharrin on Rosmolle se vihollinen nro:1 jonka edessä ei peräännytä, eikä sitä lasketa silmistä sekunnin murto-osaksikaan.

Tv-urakan päätteeksi vähän pidettiin viatonta hauskaa Rosmon kustannuksella.... kaivettiin ilmakiharrin ja laitettiin se päälle....

Silmät loistaa niin, ettei kuvasta välity se julma tuijotus, vasen etutassu nousee antamaan salaman nopeaa lämäriä kihartimen päähän mutta Rosmo epäröi koska muistaa edellisistä kerroista että lämäri piikkipäähän sattuu tassuun

"kohta lämäsen niin että sulta lähtee tukka"  ei Rosmo lämässyt kuitenkaan vaikka kovasti halusi tehdä sen, selvästi muisti miltä se tuntuu. Aiemmin se löi  niin että tuosta kihartimesta lensi tuo piikkiosa kolinalla pitkin lattiaa.

Rosmo tuijottaa hurisevaa kiharrinta kuin hypnoosissa...

tuijotus jatkuu herpaantumatta....

hypnoottinen tuijotus jatkuu vieläkin vaikka kiharrrin on jo viety pois. Sitten hetken päästä ravistelee itsensä "hereille". Muut kissat seurasivat Rosmon ja kihartimen "taistelua" sellasen oloisena että "mitä tuosta!"

HUOM! Tässä lystinpidossa ei vahingoitettu kissaa eikä kiharrinta

Alla oleva kuva ilmaisee sen miksi minulla pitää olla putkitöllötin

...ilmat vaan oli kovasti epävakaiset, satoi ja paistoi vuoronperään, joten keksittiin muuta puuhaa. Olen jo pitemmän aikaa etsinyt uutta kissankestävää telkkaria sopuhintaan ja sellainen olikin jo tiedossa. Käytetty n.3,5v vanha iso 32 tuuman (entinen 21 tuumaa) Panasonic Quintrix. Kiitokset tästä tv,stä kuuluu entiselle naapurille, joka uusi viihde-elektroniikkaansa ja vanhan tv,n sain ostaa sopuhintaan. Vanha lipasto vanhan telkkuni alla ei tulisi kestämään tuon uuden alla koska se painaa liki 60kg (ei kissat kaada, eikä säre sitä), siispä tuossa jokin aika sitten kävin etsiskelemässä sopivaa tasoa. Olihan niitä, maksoivat vaan niin paljon että jouduin ne hylkäämään heti. Sitten käväisin kodinykkösessä ja siellähän se oli; silloin maksoi 99,- ja kestää 80kg, sekä se oli tosi halpa verrattuna muihin.

Multakasan vuoksi en voinut käydä sitä hakemassa, enkä tv-täkään aiemmin;  viikko sitten konserttimatkan jälkeen esikoinen lattoi hihat heilumaan ja lappoi multakasaa pihtieltä pois niin paljon, että autolla pääsi ajamaan aivan rapun eteen. Viime maanantaina kävin sitten ostamassa sen tv-tason ja se maksoikin nyt vain 69,- HEH kannatti odottaa, sain 30,-halvemmalla. Tosin lasiovet hiukan arveluttavat; kissat nimittäin juoksevat joskus niin, että törmäilevät täysiä päin milloin mitäkin.

Tasoa ei ollut k-ykkösen varastossa, joten jouduin odottamaan muutaman päivän, ei haitannut sillä kantoapua olisi viikonloppuna tiedossa sillä tuo tasokin painaa n.40kg.

Tytär ja vävykokelas tulivat viikonloppuna mamin tykö.

tämä tehokaksikko kasasi tv-tason nopeasti ja näppärästi...

siinä se on, yksinkertainen ja koruton, liukuovet vielä paikalleen niin sitten on valmis

vävykokelaalla apulaisia enemmänkin.... "toimiiko se lukko varmasti?" kertoo puuhkan asento

vanha tv vielä hetken tuossa, vähän niinkuin testi tarkoituksessa, näyttää säälittävän pieneltä tuohon tasoon verrattuna...mutta oottakaahan kun se varsinainen tv tulee tuohon....

Saunottiin lauantaina tuon tason kasaamisen jälkeen ja sunnuntaina epävakaa sää jatkui (ei menty piilottamaan pottuja maahan), joten käytiin hakemassa se uusi tv.

tässä se "möhkäle" on, ja niiin hyvä kuva verrattuna vanhaan (KIITOS T&T), jossa alkoi olla jo jos jonkinlaita raitaa ja vipatusta mutta niitten välistä näkyi kuitenkin vielä terävää kuvaa... tuo todellakin painaa niin paljon, että ulkorappusissa meinas käydä huonosti; tyttäreltä ote alkoi pettää ja minä siinä hätiin ja minultakin loppui käsistä voimat ja meinas koko tv pudota rapuille...mutta vävykokelaalla ote piti! Kun saatiin kuistille niin siitä maton avulla hinattiin tuo tv olohuoneeseen, vielä viimeisellä rutistuksella saatiin se nostettua tasolle.

"noi apulaisen hommat ja sivusta seuraaminen otti sen verran koville...

 ...että täällä kukkapurkin takana täytyy huilata ja nostaa tassut ylös...

 ...ja täällä kukkapurkin takana pysyy tukevasti paikoillaan...

 ..voi vähän ojennella ja venytellä eikä tartte pelätä putoomista...

 ...hohhoijjaa...."

Perjantai iltana Täti Punaisen keittiössä soi musiikki....

 "onks ton ihan pakko soittaa tota rokkia NOIN lujalla, tää kannu mun korvalla tärisee...."

...ja muidenkin kukkien. Lähi ruokakaupasta ostin tuon alla olevan miniruusun, oli niin vastutamaton että oli "pakko" ostaa . Nyt se koristaa kuistin ikkunaa. Toisin sen sisälle silmäni iloksi mutta se olisi päivässä raasku, kissat pitäisivät siitä huolen.

se pääsee kesällä tuonne ulos muiden ruusujen joukkoon

samettinen ruusu

tämä hempeä pikkuinen ruukkulilja etsi myös omaa kotia samaisessa lähikäupassa, toin senkin kotiin

suurin osa ruohopaakuista oon nyt kaivanut pois, vielä tuo kukkapenkki kottarien kohdalla vaatii perkausta ja kukkien kaivamisen ylös sekä uuden mullan ajon kunnes pääsee uudelleen istutukseen

tässä penkissä narsissit senkun lisääntyy vuosi vuodelta vaikka penkin täyttää paksut ruohotuppaat joita ei enää kitkemällä saa pois

Pikkusiskolta saamani valkoinen sireeni teki nyt uhkan ensimmäisen kukkaterttunsa, yhden ainoan. Eikä siihen mennyt kuin n.7v. Ensin se oli minulla ruukussa edellisessä kodissa, jostain syystä en istuttanut sitä pihalle, no se oli helppo ottaa sitten muutossa mukaan koska muutin talvella tänne viisi vuotta sitten. Eli kuusi vuotta se on ollut maassa ja nyt vasta alkaa kukkia. Se on kasvanut 20cm taimesta yli metriseksi pensaaksi.

viisi vuotta sitten istuttamani tulppaanit kukkivat vaivalloisesti mutta joka vuosi kuitenkin tulee muutama kukka, tässä persikan värinen tulppaani onkin päättänyt vaihtaa asua

tässä tuon edellisen lajikumppanit

tämä on pitänyt värinsä samana vuodesta toiseen

helmililjat ja pikkusydän, penkin väriläiskät

kotikkusen alle on kehittymässä pikkumetsä, ketunleipä leviää ja kukkii

metsätähtikin on ilokseni levinnyt. En ole enää muutamaan vuoteen tehnyt kuusen aluselle mitään joten sinne kehittyy oma kuusen aluskasvusto

alkaa olla tungosta tässä penkissä, vuosi vuodelta tähänkin tulee enemmän ja enemmän kukkia

kuistilla yksi pelakuu kehitti muhkeat kukat

silkkiköynnös kehystää oven ikkunaa joka muuten olisi aika ankea.

Tänään ei ollut juurikaan asiaa ulos, satoi ja oli niin kylmääkin, että oli lämittettävä uuni, että sisällä tarkeni.